Kysy ihan mitä haluut!

Näin toukokuun kunniaksi ajattelin laittaa pystyyn tälläsen kysymyspostauksen. :) Eli siis voit kysyy ihan mitä vaan (asiallista) kommentin muodossa. Anonyyminakin saa heittää kommenttia!

Aikaa on 4.6.2012 asti, joten kysymyksiä tulemaan! Tuon päivämäärän jälkeen teen vastauspostauksen.

♥: Wilma ja Duffy

Erittäin hyvä, ellei täydellinen

Lahden näyttely on nyt onnellisesti takana päin. Kuten aina, oli tosi kiva reissu. Duffyn kanssa on helppo matkustaa ja mennä erilaisiin paikkoihin, se ei turhia hermoile.
Näyttelypaikalla oli taas paljon tuttuja ja suurin osa ajasta meni taas odotellessa. Treenasin Duffyn kanssa tyhjässä kehässä ennen kuin arvostelu alkoi. Colliet tuomaroi Matti Luoso. Täytyy mainita, että ehkä parhaat kehät koskaan! Väri oli yhteneväinen, kehät todella tilavat ja lisäks matto oli hyvin tasainen juosta. Kiitokset näyttelyjärjestäjille huomaavaisuudesta!
Duffy liikkui älyttömän nätisti ja olin todella tyytyväinen siihen.
Laitoin sen häkkiin lepäämään ja siirryin kehän viereen katselemaan arvostelua. Jonkin ajan kuluttua lähdettiin Duffyn kanssa ulos. Olin tosi ylpeä siitä, sillä se ei aristellut liukkaita lattioita ollenkaan! Se on jo voitto. :)
Duffy oli jopa ärsyttävän rauhallinen näyttelypaikalla. Harjaamisesta ei meinannut tulla mitään, sillä se olisi mieluummin halunnut maata lattialla. Kiva kuitenkin huomata, että se osaa rauhottua. Sain karvat ojennukseen ja sit olikin jo menossa junnunartut.
Lopulta oli meidän vuoro mennä kehään ja mua jännitti ihan hirveesti. Nuoria narttuja oli kuusi kappaletta. Alkukatsauksessa koirat laitettiin juoksemaan kerran ympäri. Duffy juoksi tosi hyvin ja vauhdikkaasti. Sitten alkoi yksilöarvostelut. Oltiin neljänneksi yksilöarvostelussa.
Seisominen meni Duffyn osalta nappiin ja se liikkui todella hyvin.
No siinä sit ootin, että minkä nauhan Duffy saa. Kouraan iskettiin sininen nauha, tuloksena siis EH. Kilpailuluokassa ei myöskään sijoituttu.

Tällaisen arvostelun Matti Luoso saneli Duffysta:
"Erittäin hyvän tyyppinen, mutta hieman kevyt nuori narttu. Oikeanmallinen, hieman kevyt pää ja alaleuka voisi olla leveämpi ja näyttävämpi. Oikea purenta. Silmät voisivat olla suuremmat. Hyvä asentoiset korvat. Kevyt luusto. Hyvät käpälät. Hyvä runko. Sopivat kulmaukset. Hyvä sivuaskel, mutta edestä vielä löysä." EH

Pettymyshän toi tulos oli, sitä on turha kieltää. Toinen EH Duffylle ikinä. Ja sit kun arvostelussakaan ei oo oikeestaan mitään hyvää, mutta näin tällä kertaa. Oli kuitenkin ihan sikakiva esittää Duffy ja ihanaa, että sain sen esiintymään hyvin. Nyt nokat kohti uusia tapahtumia!
Seuraava koitos on Tampereelle 12.5., mutta sitä ennen Duffy kisailee tokossa sekä epävirallisissa, että virallisissa kisoissa. Pitäkää peukkuja!
Sen sijaan Team Kangasvuokolla meni nappiin tänään Eestin näyttelyssä. Tuloksena kolme Eestin valiota, mukaan lukien Duffyn emä Moona. Moona oli myös rotunsa paras ja sijoittui ryhmänsä kolmanneksi. Onnea!
Loppuun haluan laittaa omasta mielestäni kauniin kuvan. Allaoleva kuva on otettu Kuopion näyttelystä elokuussa 2011.

Kuva: Anne Kylmäoja

Terveisiä Tallinnasta

Jees. Viikonloppuna käytiin siis Virossa näyttelymatkalla ja taas oli tosi kiva reissu!
Lauantaina lähdettiin meiltä joskus yhden aikoihin ajamaan kohti satamaa. Sitä ennen Minna ajeli meille ja lenkitettiin koirat siinä meidän maastoissa.

Reissulassiet

Satamassa odoteltiin hetken aikaa, että päästään sisälle laivaan. Musta oli parempi odottaa kun ajaa kiireellä laivaan ja pahimmassa tapauksessa myöhästyä. Siitäkin on kokemusta, että ollaan tukka putkella saatu ajaa.
Laivassa käytiin syömässä buffet-lounas, ja siinä vierähti nopeesti se 2 tuntia eli siis koko laivamatka.
Tallinnan satamasta kesti noin 5 minuuttia ajaa hotellille. Ollaan kerran aiemmin yövytty siinä hotellissa, silloin kun oli Viron voittaja-näyttely.
Meille oltiin varattu 2 huonetta ja mä nukuin Minnan kanssa samassa huoneessa. Meidän kanssa nukkui koirat Maya ja Pyry. Duffy nukkui samassa huoneessa äitin ja Olgan kanssa.
 Kun oltiin saatu tavarat purettua niin päätettiin lähteä shoppailemaan koirien lenkityksen jälkeen. Ihan ekana suunnattiin New Yorkeriin, mun ja Olgan yksi suosikkikaupoista. Aina kun on mahdollista, niin sinne mennään! Tälläkin kertaa jokainen löysi jotain ostettavaa sieltä kaupasta.
Mentiin sit takas hotellille ja pestiin ja lenkitettiin koirat. Duffynkin turkin väri ihan kirkastui pesun jäljiltä, se näytti ihan eri koiralta. Turkin kuivaamisen jälkeen mentiin heti iltatoimien jälkeen nukkumaan. Hotellihuoneissa oli tosi kylmä vaikka patterit oli päällä. Koko yön olin ihan jäässä.
Aamulla sit herättiin siinä seittemän aikaan ja lähettiin ulos koirien kanssa. Sen jälkeen käytiin syömässä hotellin ravintolan buffet-aamiainen. Sit mentiin laittautumaan, pakattiin kamat autoon ja lähdettiin Saku-hallille. Näyttelypaikka oli yllättävän pieni. Onneksi kehät olivat ihan kunnon kokoiset kuitenkin. Pehkoja oli 13. Minna esitti Duffyn ja sai Duffyn esiintymään kauniisti. Duffy liikkui älyttömän hyvin, ja oli kiva huomata, että se myös heilutti häntää, eli silläkin oli kivaa. Duffy sai erinomaisen ja oli luokkansa ainoana myös ensimmäinen.
Paras narttu-kisassa se liikkui taas tosi hyvin ja sijoittui neljänneksi.
Tuloksena siis NUO-ERI NUK1 SA PN4.

 Arvostelu:
 "Keskikokoinen, tasapainoinen, hyvä kaula + ylälinja, tarpeeksi kulmauksia, liikkuu hyvällä ulottuvuudella ja draivilla, hyvä turkki + väri, voisi olla voimakkaampi ylälinja."
tuomari: Terje Lindström, Norja.

Helmikuussa 10-vuotta täyttänyt Pyry liikkui kuin nuori koira, ja oli paras narttu 1 ja ROP-vetsku. Veteraanien isossa kehässä tuomari palkitsi sen vielä BIS4 veteraaniksi. Hyvä Pyry!

Seuraavat suunnitelmat paljastan vasta myöhemmin. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että luvassa on laaja matkakertomus. ;)

Teretulemast Rakveree!

Viikonloppu meni nopeasti kahden näyttelyn merkeissä Virossa, Rakveressa. Duffy ei ollut tällä kertaa mukana, vaan olin auttamassa Minnaa ja muutenkin seurana. Koiria otettiin mukaan kolme kappaletta: Taku ja Maya-pehkot sekä Siiri-nahka. Tavoitteena koirille oli sertit.
Kotiuduttiin Virosta siis eilen yöllä ja vitsi että oli mahtava reissu! Harmi vaan, ettei kuvia ole, sillä päätin jättää järkkärin kotiin ihan siltä varalta, jos jotain kävisi (se menisi vaikka rikki tai varastettaisiin). Tuomarit arvostelivat molempina päivinä tosi nopeasti, että ei siinä paljoa kuvaamaan olisi kerennytkään. Mirja lähetti mulle jälkikäteen kuvia koirista, että saa blogiin vähän väriä. Kiitos Mirja!

Ingledene Hearts On Fire "Maya"

Lähdettiin siis perjantaina alkuillan laivalla kohti Tallinnaa ja meinattiin myöhästyä laivasta. Syynä tähän oli se, että Minnan piti tulla hakemaan mua yhdeltä huoltoasemalta, mutta sitä ei siellä näkynyt eikä kuulunut. Lopulta se soitti, että on Ikean parkkipaikalla. Navigaattori oli ohjannut sen ihan väärään paikkaan. Onneksi ehdittiin kuitenkin laivaan, taidettiin olla toisiksi viimeiset, ketkä enää otettiin autokannelle. Laivamatka meni nopeasti juorutessa ja sit käytiin kanssa syömässä. Sitten laiva saapui Tallinnan satamaan ja lähettiin siitä ajamaan kohti Rakvereä. Matka kesti noin 1½ tuntia ja se meni tosi nopeesti. Saavuttiin sit siihen osotteeseen, mihin navigaattori meijät neuvoi. Löydettiin tavallinen kerrostaloasunto. Siinä vaiheessa jo mietittiin, että onkohan navigaattori ohjannut meidät harhaan. Näin ei onneksi ollut, sillä yhden ulko-oven yläpuolella luki jotain tyyliin 'Margitin vierasmaja', eli paikka oli oikea. Mentiin sit sisään ja sisällä meitä odotti todella iso huoneisto: tilava eteinen, keittiö, suihku ja vessa, 2 makuuhuonetta joissa molemmissa 2 sänkyä.

Kangasvuokon Linsay "Siiri"

Aika nopeesti mentiin nukkumaan, oltiin kumpikin aika väsyneitä matkasta. Aamulla herättiin joskus seitsemän aikaan ja lähettiin koirien kanssa näyttelypaikalle ennen kahdeksaa. Kasattiin häkit koirille ja treenattiin koirien kanssa kehässä. Sitten lähettiin takas majapaikkaan, kun saatiin hyvät paikat kehän laidalta. Minna pesi koirien tassut ja mä luin hissan kokeeseen. Sit meikattiin ja vaihettiin näyttelykuteet päälle kanssa. En muista, millon olis viimeks ollut noin paljon aikaa valmistautua näyttelyyn.
Mentiin uudelleen näyttelypaikalle. Collieilla oli lauantaina tuomarina ruotsalainen Svante Frisk. Siiri oli tosi villi ennen kehää ja sen kanssa piti sitten heittää lenkkiä että se rauhottuisi. Kehässä esiintyi kuitenkin todella hyvin: sai sertin ja oli vieläpä rotunsa paras. Hyvä Siiri!
Pitkäkarvapuolella Frisk ei tykännyt oikeastaan kenestäkään, eikä sinä päivänä valittu ollenkaan rotunsa parasta. Oltiin kuitenkin todella onnellisia Siirin menestyksestä!
Sitten me mentiin takas majapaikkaan ja nukuttiin yö aika huonosti. Oltiin aika varmoja, että talosta katkaistiin lämmöt aina yöks. Siinä vaiheessa piti aina pyytää koirat sänkyyn lämmittämään.
Sunnuntaina herättiin aikasin ja lähettiin koirien lenkityksen ja ruokkimisen jälkeen aamupalalle läheiseen hotelliin. Syötiin vatsat täyteen ja lähettiin laittamaan koiria. Sunnuntain tuomarin nimeä en valitettavasti muista, joku naishenkilö Venäjältä. Siiriä piti taas lenkittää ennen kehää että rauhottuisi. Tuomari tykkäsi siitä kovin, sillä Siiri oli paras narttu 2 ja sai sertin. Nahkojen jälkeen oli pehkojen vuoro, ja ekaksi oli Mayan vuoro mennä kehään. Se kilpaili nättiä latvialaista soopelinarttua vastaan. Maya oli lopulta ROP-juniori ja vielä myöhemmin paras narttu 1. Sillä aikaa kun Maya oli kehässä, mä harjasin Takua hienoksi. Sitten oli Takun vuoro mennä kehään ja se sai sertin ja oli paras uros 1. Täähän tarkoitti siis sitä, että mä pääsen pyörähtämään kehässä. Esitin Takun ja koirien liikuttamisen jälkeen tuomari ojensi mulle vihreävalkoisen VSP-ruusukkeen. Kiitin tuomaria siitä. Oltiin ihan älyttömän tyytyväisiä!

Kangasvuokon Stanley "Taku"

Käytettiin koiria ulkona, jonka jälkeen mentiin syömään paikalliseen ravintolaan. Sitten ootettiin että ryhmäkehät alkaa. Ryhmäkehissä ei menestystä tullut, mutta ihan varmasti isossa kehässä olo oli hyvää harjoitusta pikku-Mayalle tulevaisuutta ajatellen.
Lähettiin ajamaan satamaan ja ehittiin tällä kertaa hyvin laivaan.

Tässä näyttelyn tulokset kokonaisuudessaan:

sileäkarvainen collie Kangasvuokon Linsay "Siiri"

 31.3.2012 PN1 SERT ROP

 1.4.2012 PN2 SERT

pitkäkarvainen collie Kangasvuokon Stanley "Taku"

31.3.2012 EH

1.4.2012 PU1 SERT VSP

pitkäkarvainen collie Ingledene Hearts On Fire "Maya"

31.3.2012 EH

1.4.2012  PN1 junSERT ROP

Sain lauantai-iltana äitiltä tekstarin, jossa luki pieni selostus sen päiväisestä epävirallisista tokokisoista. Ja mä oon niin ylpee mun rakkaasta koirasta. ♥♥

Kuvannut Terhi Pessi.

Duffyn suoritukset osa-alueittain:

 Luoksepäästäväisyys 10p.
Paikalla makaaminen 10p.
Seuraaminen kytkettynä 8,5p.
Seuraaminen taluttimetta 8,5p.
Maahan meno seuraamisen yhteydessä 0p. (koira jäi istumaan)
Luoksetulo 10p.
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5p.
Estehyppy 10p.
Kokonaisvaikutus 9p.

Yhteensä 169p., ykköstulos ja 5. sija (20 koiraa)

Iso kiitos Minnalle, Mirjalle ja Piialle ihanasta koirasta, joka on täyttänyt kaikki toiveet! Paljon kiitoksia myös Minnalle, kun otit mut mukaan reissuun! ♥ Loppuun vielä ehkä paras neuvo pitkiin aikoihin by Minna: "Kotisohvalta ei voi saavuttaa mitään. Aina täytyy yrittää!"

Miten menee?

Meillä menee tosi hyvin! Duffyn turkki on kasvanut ja turkin väri on tummunut tosi kivasti. Näyttelyihin pitäis päästä (sanon näin varmaan joka postauksessa... mutta kun siellä on niin kivaa!). Onneksi me lähdetään Tallinnan Voittajaan huhtikuussa. Tallinnan Voittajan aikataulut ovat ilmestyneet, ja täytyy sanoa, että yllätyin todellakin siitä, miten vähän collieita on näytillä. Yhteensä 3 lyhytkarvaista ja 13 pitkäkarvamallia ja mä odotin useampaa kymmentä molemmissa karvanlaaduissa.
  Ennen Tallinnan Voittajaa piipahdan kuitenkin jo Virossa paria viikkoa aiemmin. Duffy ei tosin pääse tällä kertaa mukaan, vaan lähden kasvattajan avuksi. Sillä välin kun mä olen reissussa, niin Duffy pääsee tottelemaan epävirallisiin tokokisoihin. Saas nähdä, miten sujuu. Paikkamakuu tuottaa edelleen hankaluuksia kun on hälinää ympärillä. Kai se hyvin menee.
Mitäs muuta ollaan tehty... No ainakin ollaan lenkkeilty tosi paljon ja vietetty aikaa yhdessä. Tänään treffattiin Piiaa ja kumppaneita. Kamera jäi autoon, kun oli niin surkea ilma, joten todistusaineistoa eli kuvia ei valitettavasti tämänpäiväisestä koirapuistoilusta ole.
Torstaina Duffy pääsi vetämään rallia naapurin 4 kuisen aussiepentu Ruun kanssa. Siitäkään ei valitettavasti ole kuvia, mutta oli tosi kiva huomata Duffyn piristyvän leikistä pienen pennun kanssa.
Jotta tää postaus ei jäisi ihan tylsäksi, niin tähän loppuun laitan kuvia eiliseltä lenkiltä.

 Loput kuvat löytyvät täältä.

Eilen (lauantaina) oltiin siis koirapuistossa jossa oli tällänen pieni Kangasvuokon-meeting. Oli aika huono ilma, satoi vettä ja lunta ja lisäks vielä räntääkin..Treffattiin siis Piia ja karvaiset kaverit. Mukana oli myös uusi tuttavuus, nahkanappula Shlomo. Shlomo tuli omistajansa Johannan kanssa tapaamaan kasvattajaansa. Shlomo on siis alkutalvesta Kangasvuokon kenneliin syntyneen nahkapentueen pentu. Pentueen emä on World Winner Kangasvuokon Mary-Loun täyssisko Kangasvuokon Garden ja isänä Goldlady's Guest Of Honour.
Pojalla oli luonne kohdillaan: alku-ujouden jälkeen juoksenteli innoissaan ja haastoi Ulla-tätiä (G. Gold'n Glitter) leikkiin. Duffy yritti komentaa pentua leikkimään myös sen kanssa.
Yritettiin ottaa rakennekuvaa tästä nahkalapsesta. Hieman haastavaa oli seisottaminen, sillä myös muut koirat olivat kiinnostuneita nameista. Duffykin tuli pennun viereen seisomaan, ja yritti näyttää pennulle, että miten seisotaan kauniisti. :D Mutta ihan hyvi meni lopulta, ehkä Shlomon kanssa pääsis vielä joskus ihan oikeeseen kehäänkin.

Shlomo, Pilvi ja Duffy

Duffy näyttää mallia pienelle.

Koirapuistossa kuvannut Piia Enlund.
Tänään me tokoillaan! Toivottavasti treenit menis nappiin, sillä ens viikolla Duffy osallistuu epävirallisiin tokokisoihin sillä välin kun mä oon Virossa katsomassa kauniita collieita.

Kevät tulee!

Lauantaina oli upea sää, joten oltiin Duffyn kanssa pitkään ulkona. Duffy sai junnuvoittaja-lahjaksi kaikkien muiden kivojen lelujen ja hyvien syötävien lisäksi sen uuden lempilelun, joka tunnetaan nimellä Raato. Raato vinkuu, kun sitä painaa, ja siitäkös Tahvo innostuu (lähes aina).
No joo. Oltiin siis ulkoilemassa kauan ja lenkille lähti myös kamera. Alla muutamia otoksia lauantaipäivältä.

Tää on Raato.

Sunnuntaina oli BATin järjestämä match show Vantaan Vuokkoset-areenalla. Aamulla heti herättyäni lähdin Duffyn kanssa ulkoilemaan, vitsi se tykkäs! Sit pakkasin kaikki tavarat ja tarkistin varmaan tuhanteen kertaan, että kaikki on mukana.

 Tarja tuli Moonan kanssa hakemaan mua joskus vähän jälkeen yhdentoista. Me kumpikin ilmottauduttiin ennakkoon, niin oli sinänsä easya mennä vaan hakemaan numero.

Automatkalla juteltiin niitä näitä - ei siinä paljoa ehtinyt suuta avaamaan kun oltiin jo perillä :D
Saatiin auto tosi hyvin parkkiin ja siitä oli sit jonkun verran kävelymatkaa halliin: koirat sai tehtyä pissat ja mä meinasin liukastua miljoonasti, kun tie oli ihan jäässä. Osasyynä voi toki olla se, että oon niin kevätfiiliksissä että laitoin Converset jalkaan.

No mentiin sit jonottamaan ja päästiin semi nopeesti hakemaan numerot meille. Parkkeerattiin tuolit ja kamat hallin seinustan viereen. Pöyhin Duffyn karvoja harjan avulla ja harjoittelin ravaamista. Hyvin meni! Jaksoi seisoa kanssa tosi maltillisesti, onhan tässä jo aikaa viime näyttelykoitoksesta. Sain esittää Moonan, joten treenasin sen kanssa myös. Se liikkui tosi nätisti, mutta ei oikeen malttanut seisoa paikallaan. Syynä oli varmaan se, kun en tajunnut palkata sitä tarpeeksi useasti.

Mentiin sit kehien laidalle oottelemaan, että jotain tapahtuisi. Noh, siinä sai sit vähän jännittää, että ehinkö esittää molemmat.

Tajusin, että ekana on varmaan isot aikuiset, kun samassa kehässä ollut junior handler ehti loppua. Aloin siis taas puunaamaan Duffya: se oli maannut maassa, niin sen turkki oli täynnä sellasta pientä murua, jota irtos ruohomatosta. Kaikki ok, namit taskuun ja kehään! Meidän parina oli näyttävä samojedi. Vedettiin ensiksi kerran yhdessä ympäri, ja Duffy liikkui älyttömän hyvin. Oli ilo mennä sen kanssa. Me oltiin ekaksi yksilöarvostelussa, ja palkkasin Duffya froliceilla siitä, kun se seisoi nätisti. Just sillon, kun annoin Duffylle namin, niin tuomari sanoi, että voisi katsoa purennan. Vastasin vaan, että se sai just namin suuhun. Sitten se totesi, että tutkii koiran rakenteen ensiksi, ja sitten purennan. Duffy sai frolicin syötyä ja tuomari katsoi purennan. Kommenttina sellaista juttua, että purenta on täydellinen. Hampaat Duffy antoi katsoa todella hyvin, mutta muuten se vähän ujosteli tuomaria. Ihme koira, ihan kun ei oltais missään ikinä käyty.  Sitten tuomari katsoi liikkeet: tehtiin kolmio ja edestakaisin. Molemmat meni hyvin ja Duffy liikkui hienosti.

Mentiin sivuun odottamaan, että samojedi arvostellaan. Siinä sit seisotettiin koiria vierekkäin, ja tuomari mietti kumpi saa sinisen ja kumpi saa punaisen nauhan. Katteli siinä sit vähän aikaa ja ojensi minulle sinisen nauhan.

En kyllä osaa sanoa, millä perusteella päätöksensä teki. Mitä luultavimmin toi Duffyn ujous vaikutti valintaan.

Tässä kuvia kehästä. Kuvannut Tarja Kiander, kiitos paljon!

Sinisten isoa kehää odotellessa käytin Duffya ulkona, mutta se ei tehnyt tarpeitaan ulos eikä onneksi sisällekään. Odottelussa meni pieni ikuisuus, oli tosi puuduttavaa vaan odottaa. Onneksi oli juttuseuraa.

Tahvo käyttää odottamisajan hyödyksi.

Välillä piti kattoa kehään, jossa arvosteltaisiin myöhemmin isot pennut. Sit lopulta saatiin isojen aikuisten arvostelu päätökseen, ja oli nauhakehien vuoro. Menin siis Duffyn kanssa kehään ja sinisen nauhan saaneita oli niin paljon, että muuten tilava kehä kävi ahtaaksi. Siksi tuomari ei liikuttanut koiria enää, ja se on musta harmi, kun liikkeet on Duffyn selkeä vahvuus. Tuomari sitten kätteli ne, jotka eivät pääse jatkoon. Meidät käteltiin tyyliin ekojen joukossa. Onneksi toinen pk-collie sijoittui kuitenkin 4. kun joskus tuntuu, ettei colliet sijoitu mätsäreissä.
Riitta kuvasi meitä kehässä. Kiitos paljon!

Sinisten nauhakehän loputtua mentiin Tarjan kanssa sen kehän laidalle, jossa piti olla isojen pentujen arvostelu. Siellä kuulutettiin numero viitosta kehään (eli Moonaa), ja vitsi kun tuli kiire! Noh, ehittiin kuitenkin ja ei siinä kauheesti ehtinyt jännittää sitä, miten Moona käyttäytyy. Meitä vastassa oli picardienpaimenkoira. Moona yllätti mut todella positiivisesti, se esiintyi kuin unelma. Juoksu meni kaikilta osin täydellisesti ja seisominenkin jotenkuten koska tällä kertaa palkkasin sitä useammin hyvästä duunista. Tuomari tiesi selkeästi collieista jotain, kun katsoi pään ja etenkin kallon litteyden erityisen tarkkaan.

Moonan kuvat on ottanut Tarja Kiander.
Kokonaisuudessaan päivä oli kiva ja näyttelykäytöstreeni pelkästään hyväksi koirille. Mä ainakin sain lisää varmuutta koirien esittämisessä. Pitäis nyt kuitenkin keksiä jotain, et Duffy ei ujostelis tuomaria. Jännä, kun se antaa tutkia ihan tosi hyvin, mut silti se on sellanen nyhverö.

Erittäin onnistunut viikonloppu

Viikonloppuna oli paljon ohjelmaa: pentunäyttely, tokotreenit ja Helsingin alaosaston järjestämä talvipäivä Vermon koirapuistossa. Ja lisäksi meillä on uusi blogikuva. Paljon kiitoksia Annelle sen tekemisestä!
Ekaks voisin vaikka kertoa siitä pentunäyttelystä.
Elikkäs joo. Tarja pyysi mua esittämään Moonan ja suostuin sitten tietysti. Koirien handlaaminen on minusta kivaa ja tämä kokemus oli erittäin hyvä ja onnistunut. Tuomarina tällä kertaa Jaana Hartus. Hartus oli äärimmäisen mukava ja kohtelias. Oli todella mahtavaa huomata, miten hän auttoi pikkupentuja makupalan avulla näyttämään liikkeet, mikäli ne eivät itse syystä tai toisesta uskaltaneet juosta matolla.Moonan luokassa oli 6 koiraa, eikä Moona tällä kertaa sijoittunut. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä tärkeintä oli, että koira esiintyi ja käyttäytyi hyvin. Tavoite saavutettu! Saa nähdä, pääsenkö esittämään sen joskus uudestaan.

Kuvat näyttelystä © Tarja Kiander.
Lähdettiin heti Moonan tuloksen selvittyä ajamaan kotiin päin jotta mä ehdin Duffyn tokotreeneihin valokuvaamaan. Treenit menivät taas aikalailla nappiin, mutta seuraamisessa on ongelmia välimatkan pitämisessä. Lisäksi paikkamakuussa Duffy nousi kahdesti. Treeniä, treeniä!
Tässä kuvia lauantain treeneistä:

Tokokuvat © Wilma Vainionpää.

Ja sunnuntaina mentiin Vermon koirapuistoon nauttimaan aurinkoisesta säästä ja kivoista colliekavereista. Paikalle oli tullut todella moni, ja oli hauskaa! Puistoon saapui myös Tiia ja Romi. Romin suurin ihastus on Duffy - ja sen huomaa! Romi ei päästänyt Duffya silmistään missään vaiheessa, aina se kyöhnäsi kimpussa. Jossain vaiheessa Duffy alkoi kyllä hieman ärähtelemään sille.
Yksi juttu minkä laitoin kanssa merkille, oli että Duffy haki muhun puistossa ihmeen paljon kontaktia. Jos mä kävelin, se seurasi mua (Romi perässään). Sitten kun menin aidan toiselle puolelle syömään makkaraa ja juomaan mehua, Duffy seisoi portin edessä ja haukkui. En muista, koska se olisi viimeksi ollut noin kiinni mussa. Ja tarkoitushan oli tulla leikkimään kavereiden kanssa, mutta ei - mun lassie seuraa mua kuin hai laivaa.
Riitta otti tosi kivoja kuvia koirista. Tässä muutama otos:

Sehän näyttää jo ihan collielta, eikä kuivan kesän oravalta!

Young lovers Duffy & Romi.

 

Kuvat talvipäivästä © Riitta Kekkonen.